keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Merry old England

On ollut sellainen kiire ja vilinä koko viikon, ettei ole kerennyt istua alas näpyttelemään tekstiä. Mutta kaikille, joille asia on vielä epäselvä; kyllä, olen saapunut hengissä perille Leedsiin. Ensimmäinen viikko kului sukkelasti.

Ajattelin nyt jakaa kokemuksia ensimmäiseltä viikolta sitä mukaan kuin minulla on aikaa istua paikallani. Tekstiä saattaa siis ilmestyä blogiin hyvin vaihtelevin väliajoin!

Saavuin siis Englantiin, tarkemmin sanoen Lontooseen, 8. päivä. Poikaystäväni toimi "maahanheittäjänä" eli tuli mukanani Lontooseen varmistamaan, etten jänistä.


Polttava auringonpaiste.

Vietimme siis ensimmäiset päivät yhdessä Lontoossa. Kaikkien odotusten vastaisesti Lontoossa oli tuskaisen kuuma, kun päästiin perille, mutta kyllähän se sade löysi meidät heti seuraavana päivänä. Minua stressaavat aina nämä parin päivän mittaiset lomat, kun nähtävää ja koettavaa on paljon, mutta aika kuluu vain siihen "mitäs nyt tehdään" -pähkäilyyn. Halusin poikaystäväni näkevän Lontoon parhaat puolet, mutten tiennyt mistä alkaa! En myöskään ollut halukas käymään turistikohteissa, joissa olen itse jo aikaisemmilla reissuilla käynyt. London eye, Big Ben, Tower of London, Tower Brigde..  Mutta toisaalta, täytyyhän kaikki tuo nähdä tai ei voi sanoa oikeasti käyneensä Lontoossa. Kaikki pohdinta ja kuuma sää saivat meidät kuitenkin heti alkuun hakeutumaan viileään paikkaan eli London Aquariumiin.

Tuntui pahalta käydä Aquariumissa ilman parasta ystävääni, sillä olemme jo vuosia yrittäneet bongata pingviinejä ympäri maailmaa - ikinä niitä löytämättä. Tiesin, että Aquariumista niitä viimeinkin löytyy. Ihania otuksia ovat! Vaikkakaan en ole kovinkaan tyytyväinen siihen tilaan, missä niitä pidetään.

Nauroin kauan tälle kaverille, jonka lajia en saanut selville.
Hai jalkojesi alla!
Ylisosiaalisia rauskuttajia.




Sieltä se tulee! Pingviini!


Vekkuli.


Voisi sanoa, että ensimmäinen päivä sujui erittäin mukavasti, jos muistellaan vain jäätelöä South Bankilla ja kävelyä auringonpaisteessa ja unohdetaan se, että pulu paskoi päälleni kesken mäkkäriaterian. Illan kruunasi Thames-risteily. Ajoitus ei olisi voinut olla parempi, sillä olimme liikkeellä juuri auringonlaskun aikaan. Melko romanttista, sanoisin.








 Lontoo onnistui siis näyttämään parhaita puoliaan ja olin hyvin ylpeä siitä. Seuraavana päivänä se paikkasi virheensä, kun aurinko poistui paksujen sadepilvien taakse.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti