Pikaiset terveiset!

Neljä viikkoa ja kuusi päivää. Niin kauan meni, että koti-ikävä sai minut kiinni. Tokihan ajattelen koti-Suomea lämmöllä useinkin, mutta tänään on ollut erityisen suuri kaipaus äidin olohuoneen sohvannurkkaa, ystävien halauksia ja isovanhempien luona vietettyjä iltapäiviä kohtaan. Viimeiset pari päivää ovat olleet varsinainen tunnevuoristorata, sillä seurustelusuhteen ylläpitäminen vaihdon aikana ei ollutkaan niin mutkantonta kuin toivoin... Kotoa saatu tuki on ollut erittäin särkynyttä sydäntä lämmittävää. Mutta ei siitä sen enempää. Ei tämä tunnehelvetti ole ainoa asia ollut joka viime viikkoina on pilannut iloni.

Aikasemmin mainitun Fresher's Fortnightin jälkeen meitä opiskelijoita on riivannut niin sanottu Fresher's flu. Jokaiseen tuntemaani opiskelijaan on iskenyt pienemmän tai suuremman kaavan flunssa ja yskä. Itsekään en tietenkään siltä pystynyt välttymään. Minun kohdallani yskä yltyi niin hankalaksi, ettei henki meinannut enää kulkea rintakehän kipeydyttyä niin voimakkaasti. Lääkäri määräsi siihen vaivaan inhalaattorin, mikä aiheutti minussa hoitomenetelmänä huvitusta. Tauti on nyt jyllännyt kaksi viikkoa ja alan olla siihen todella kyllästynyt. Vinkkejä nopeaan parantumiseen otetaan vastaan!

Kaiken itseni surkuttelun lomassa olen kyllä ehtinyt seikkaillakin hiukan. Nummi- ja kaupunkihaahuiluista ja bileistä on suoriuduttu hengissä ja koulutehtävissäkin olen yrittänyt pysyä kärryillä parhaani mukaan. Aikaa on mennyt myös tulevien tapahtumien suunnittelemiseen. Matkoja pitkin Englantia ja Skotlantia on tiedossa vielä tälle kuulle ja mukavia illanistujaisia on sovittuna monille päiville useampi kuin yksi. Rankkaa tämä hauskuus!

Olen tämän illan ajan yrittänyt keksiä suomalaisia ruokia, joita pystyisin itse valmistamaan räjäyttämättä keittiotä. Olen aina onnistunut välttämään kokkaamisen jalon taidon opettelun, mutta nyt kun muutaman kaverini kanssa saimme idean kokata joka viikko oman maamme ruokia vuorotellen, joudun minäkin yrittämään. Omaan vuorooni on vielä kolme viikkoa aikaa, mikä on hyvä, sillä tarvitsen aikaa harjoitella! Kunhan nyt keksisin mitä valmistaisin. Karjalanpiirakoita?

Mua huvittaa suuresti kuinka täällä tulee viikottain sellainen surullisen näköinen mieshenkilö tarkistamaan keittiön siisteyden jokaisessa kämpässä. Meidän keittiö on läpäissyt kauniisti joka viikko, itseasiassa me ollaan ihan SUPER-siistejä.

 Nyt jos vaikka uhraisin hetken kouluprojektille, ettei mene ihan laiskotteluksi koko perjantai.