Halloween & Bonfire Night

 Täällähän alkaa olla jopa kylmä sää! Kuulen aivan liian usein sutkautuksia kuten "tämä sää on sulle varmaan niin kuin kesä" nykyään (yrittävät siis vihjata että tämä hyytävän kylmä tuuli ja sää on kuin Suomen versio lämpimästä kesästä. Pöh!). Tule takaisin lämmin auringonpaiste!

Minun pitäisi opetella hutkimaan itseäni enemmän. Niin paljon on sattunut ja tapahtunut viime kuukausien aikana, mutta en ole saanut itseäni niskasta kiinni, jotta olisin saanut kirjoitettua jotakin niistä! Nyt kun ensimmäinen yliopistoprojekti on saatu päätökseen, voin taas käyttää vapaa-aikaani kaikenlaiseen hyödyttömään ja hyödylliseen toimintaan. Eli toisin sanoen Netflixin suurkulutukseen ja kuntosalilla ravaamiseen. Yritän saada bloginikin ajan tasalle ennen kuin onkin jo aika palata takaisin Suomeen.

Viime viikolla juhlittiin Halloweenia. Yksikään lapsi ei tietenkään uskalla keppostelemaan opiskelija-asuntoloille, nämä kun ovat kauhutaloja muutenkin, joten minun ei tarvinnut antaa namuvarastostani mitään kenelläkään. Opiskelijoillehan Halloween on vain yksi hyvä syy lisää juhlia, joten illalla pelottavan näkösiä otuksia alkoi liikkua kaduilla pullot kilisten ja kerääntyä pippaloihin eri puolille kaupunkia. Itsekin menin kavereiden luokse illalla juhlimaan, mutta ensin minun täytyi kiireisesti keksiä itselleni asu. Päätin pukeutua Anne Boleyniksi (Henrik VIII:n toinen vaimo, Englannin historiaa, jee!), koska se oli helpoin ratkaisu - Boleyn-kaukakoru kaulaan, tekoverta kaulalle ja menoksi.

Boleyn-koru ja kaulahaava näkyvissä

Juhlissa pojat olivat ostaneet kunnon Halloween-meikkiseitit, mutta sormi oli mennyt suuhun siinä vaiheessa, kun olivat tajunneet, ettei kukaan heistä osaa maskeerata. Joten kun saavuin paikalle, oli minua vastassa lauma nuoria miehiä odottamassa, että autan heitä meikkaamisessa. Ihan jokapäiväistä toimintaa siis. Kun kaikki jokerit, mafiamiehet ja lätkäpelaajat olivat saaneet naamoihinsa mieleisensä maskin, alkoi porukkaa saapua enemmänkin. Loppujen lopuksi porukkaa oli niin paljon, että kävelemään ei mahtunut. Oli zombeja, Itse Ilkimyksen pikkukätyreitä, ninjoja ja vampyyreita. Ihanaa, kun ihmiset jaksavat panostaa naamiaisiin!

Lanasin lisää tekoverta juhlissa, mutta en meinannut millään saada sitä seuraavana aamuna kaulaltani irti. Huh!

Ilta jatkui yökerhoon. En ole ikinä nähnyt yhtä paljon omituisia otuksia niin pienessä tilassa heilumassa hirviömäisten tanssiliikkeidensä kanssa. Tietenkään Halloween ei rajoitu täällä vain yhteen iltaan ja kaupungilla saattoikin nähdä, varsinkin iltaisin, koko viikonlopun ajan naamiaisasuisia ihmisiä. Bileet jatkuivat joillakin samaa tahtia koko viikonlopun. Veikkaan, että se kaikkein kammottavin asia Halloweenissa on se krapulan määrä kolmen yön juhlimisen jälkeen. Itselle riitti yksi ilta ja vietinkin viikonlopun lähinnä katsellen elokuvia kavereiden kanssa.

Halloweenin jälkeen seuraa Bonfire night 5. marraskuuta. Kyseessähän on siis uuden vuoden kaltainen ilotulitusyö, johon sisältyy myös kokkojen polttamista. Tarkoitus on juhlia sitä, että Guy Fawkes epäonnistui Englannin parlamenttitalon räjäyttämisessä 1600-luvulla. Tämä kansa osaa juhlistaa epäonnistumista!

 "Remember, remember the fifth of November of gun powder treason and plot. I know of no reason why the gun powder treason should ever be forgot."

Ilotulitusten jälkeen taivuttelimme vartiomiehen avaamaan yliopistorakennuksen ovet meille, jotta pääsimme auditorioon katsomaan elokuvaa V for Vendetta (V niin kuin verikosto), joka siis perustuu Guy Fawkesin tarinaan. Nyt on tämäkin elokuvaklassikko nähty. Pidin kovasti.

Sellaista tällä kertaa. Nyt täytyy mennä nukkumaan, jotta jaksaa taas aamulla kuntosalille! Hyvää yötä!